MATKAILUTILINPITO

Tilastokeskuksen Visit Finlandin toimeksiannosta tekemän Matkailutilinpidon mukaan matkailun kokonaiskysyntä oli vuonna 2020 (ennakkotieto) 9,7 miljardia euroa, mikä oli 6,6 miljardia euroa (41 %) vähemmän kuin vuonna 2019. Ulkomainen matkailukysyntä väheni 3,8 miljardia euroa (71 %) ja kotimainen matkailukysyntä 2,8 miljardia euroa (26 %). Vuonna 2020 matkailukysynnästä 84 prosenttia oli kotimaista, kun vielä vuonna 2019 kotimaisen kysynnän osuus oli 67 prosenttia.

MATKAILU TYÖLLISTÄÄ

Matkailualan työllisten lukumäärä oli vuonna 2019 noin 154 000 henkilöä mikä vastasi lähes kuutta prosenttia työvoimasta. Tuoreimman tilinpidon ennakkotietojen 2020 mukaan työllisiä oli 129 000 ja sen osuus työllisistä oli pudonnut hieman alle viiteen prosenttiin. Työtunteja matkailutoimialoilla tehtiin 22 prosenttia (55 milj. tuntia) vähemmän kuin ennen pandemiaa.

PANDEMIAN VAIKUTUKSET MAAKUNNISSA

Pandemia vaikutti matkailukysyntään kahden pääasiallisen ilmiön kautta. Rajat ylittävä matkailu väheni minimiin maaliskuun 2020 jälkeen, mikä romahdutti sekä ulkomaisen matkailukysynnän että suomalaisten ulkomaanmatkoista kotimaahan jäävään matkailukysynnän. Toiseksi, kotimaanmatkailun rakenne muuttui vähemmän kaupunkikeskeiseksi kotimaan työmatkailun vähentyessä ja vapaa-ajanmatkailun suuntautuessa poispäin pääkaupunkiseudulta ja muista suurista kaupungeista. Näiden tekijöiden vuoksi matkailun alueellinen rakenne muuttui merkittävästi ja pandemian vaikutukset näkyivät hyvin eri suuruisina maakunnasta riippuen.

Pandemian vaikutukset näkyivät varsin eri suuruisina maakunnasta riippuen. Voimakkaimmin matkailukysyntä supistui niissä maakunnissa, joissa ulkomaisen matkailukysynnän osuus oli merkittävä ennen pandemiaa. Uudenmaan matkailukysyntä supistui 55 prosenttia (4,5 mrd. euroa) vuonna 2020. Toisessa ääripäässä Etelä-Savon matkailukysyntä väheni vain 6 prosenttia ja Pohjois-Karjalan 9 prosenttia.

Matkailun osuus bkt:sta väheni voimakkaimmin niissä maakunnissa, joissa ulkomaisen matkailukysynnän osuus oli merkittävä ennen pandemiaa. Uudellamaalla matkailun osuus bkt:sta väheni 3,0 prosentista 1,5 prosenttiin vuonna 2020. Myös Ahvenanmaalla matkailun bkt-osuus puolittui noin 10 prosenttiin laivaliikenteen vähenemisestä johtuen. Lapissa matkailun bkt-osuus pieneni 7,7 prosentista 5,0 prosenttiin ja Etelä-Karjalassa 3,2 prosentista 2,2 prosenttiin.

Toisen ääripään muodostivat kotimaanmatkailuun jo ennen pandemiaa painottuneet maakunnat. Etelä-Savo oli ainoa maakunta, jossa matkailun osuus bkt:sta jopa hieman kasvoi 3,9 prosentista 4,1 prosenttiin. Myös Keski-Suomessa matkailun osuus bkt:sta säilyi lähes ennallaan 2,1 prosentissa. Muissa maakunnissa matkailun bkt-osuus väheni.

Matkailun osuuteen bkt:sta vaikuttaa matkailun lisäksi myös muun elinkeinotoiminnan kehitys kussakin maakunnassa.

Matkailukysyntä kohdistuu siihen maakuntaan, jossa tuotteen tai palvelun tuottanut toimipaikka sijaitsee. Uudenmaan osuus matkailukysynnästä laski 51 prosentista 39 prosenttiin. Lapin, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteenlaskettu osuus vastaavasti kasvoi 22 prosentista 27 prosenttiin. Muiden maakuntien yhteenlaskettu osuus kasvoi 27 prosentista 35 prosenttiin.

Matkailutilinpidon on Visit Finlandin toimeksiannosta laatinut yliaktuaari Ossi Nurmi Tilastokeskuksesta.

Matkailutilinpito: matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset 2019-2020
Helsinki: Business Finland, Visit Finland, 2022
Visit Finland -tutkimuksia

MATKUSTUSTASE

Matkustustase kuvaa tarkastelun kohteena olevan maan kansainvälisten matkailutulojen ja -menojen suhdetta. Matkustustase on positiivinen, jos maassa käyneiden ulkomaisten matkailijoiden tuomat tulot ovat suuremmat kuin maan asukkaiden kulutus ulkomaanmatkoilla. Tase on negatiivinen, jos menot ovat suuremmat kuin tulot.

Matkustustase kuvaa nimellisiä rahavirtoja. Lähde: Tilastokeskus. 

Tilastokeskus julkaisee matkustustaseen tulotiedot Visit Finlandin Tilastopalvelu Rudolfiin vuosineljänneksittäin.