Suomi mielletään turvalliseksi matkakohteeksi. Yhteiskuntamme järjestäytyneisyys luo puitteet yleiselle turvallisuuden tunteelle, mutta yksittäisten matkailupalveluiden vaaratekijöiden tunnistaminen on yrityksen tehtävä. Vastuullinen yritys huolehtii asiakkaidensa ja työntekijöidensä turvallisuudesta. Vaarojen tunnistamisella yritys voi estää ja ennakoida mahdolliset onnettomuudet ja hallita riskejä.
Turvallisuus on olennainen osa matkakokemusta. Turvallisuuskokemuksen syntyminen alkaa jo matkaa suunniteltaessa ja varatessa ja muodostuu monesta pienestä tekijästä vierailun aikana. Turvallisuus liittyy niin toimintaan, ympäristöön, terveyteen kuin kohtaamisiin matkan aikana. Turvallisuuteen vaikuttavat monet ympäröivät ilmiöt. Ilmastonmuutos edetessään lisää epävakautta ja esimerkiksi sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Terveysturvallisuuden merkitys korostui pandemian aikana ja on tärkeä turvallisuuden osa-alue.
Tärkeä osa matkailun turvallisuutta on matkailijalle syntyvä turvallisuuden tunne. Siihen vaikuttavat kaikki matkailijan palvelupolun aikana tapahtuvat kohtaamiset. Turvallisuus on matkailijalle mahdollisuutta matkailla huolettomasti. Vapautta toimia ja liikkua ja olla miettimättä turvallisuustekijöitä. Erilaisten ikä- ja kohderyhmien näkökulman ymmärtäminen turvallisuudenkokemuksen syntymisessä on tärkeä osa turvallisuustyötä.
Matkailun parissa toimivalle yritykselle turvallisuus on isoksi osaksi ennakoivaa työtä: riskien tunnistamista, niihin varautumista ja niiden ennaltaehkäisyä. Turvallisuustyön tavoitteena on varmistaa etukäteen, että palvelusta ei aiheudu haittaa kenellekään: ei asiakkaalle, ympäristölle, liikekumppaneille, paikallisille asukkaille, matkailuyritykselle itselleen tai sen työntekijöille, eikä kenellekään muullekaan. Jos turvallisuus jostain syystä kuitenkin vaarantuu, turvallisuustyön avulla varmistetaan, että vahingot rajataan minimiin ja tapahtuneesta otetaan opiksi.
Turvallisuus koostuu usein arkisista asioista, joista huolehtimiseen ei tarvita vaativia erityistaitoja. Toisaalta jotkut riskit voivat olla hyvinkin laaja-alaisia tai monimutkaisia ratkaistaviksi.
Turvallisuuden minimivaatimustaso on lakisääteisten velvoitteiden toteuttaminen. kuluttajaturvallisuuslaki on yleislaki, jota kaikkia palveluntarjoajat noudattavat. Yksittäisen palveluntarjoajan kuluttajasuojalain mukainen huolellisuusvelvoite tarkentuu yksittäistä toimialaa ja palveluntarjoajaa velvoittavien lakien kautta. Esimerkiksi kuljetuspalveluja tarjoavan toiminnanharjoittajan huolellisuusvelvollisuuden täyttymisen varmistaminen edellyttää, mm., että toiminnanharjoittaja on noudattanut valtioneuvoston asetusta ajoneuvoista eli kuljetuksiin käytetyt autot ovat katsastettuja lainmukaisesti.
Vastuullisuus alkaa minimivaatimustason ylittämisestä. Vastuullisuus on turvallisuuden huomioimista monipuolisesti.
Turvallisuustyö on tärkeä osa matkailuyrityksen päivittäistä työtä. Huomio kiinnitetään erityisesti kolmeen vaiheeseen:
1) ennakointi: toimintaan liittyvien vaarojen tunnistamista, vaaratilanteiden estämiseen tarvittavien toimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista sekä vaaratilanteisiin liittyvää varautumista.
2) poikkeustilanteissa toimiminen: Toimiminen sovittujen ja harjoiteltujen toimintatapojen ja ohjeiden mukaan.
3) jälkihoito ja oppimisen näkökulma: Tilanteiden käsittely, niiden kirjaaminen onnettomuuskirjanpitoon, niistä oppiminen ja toimintatapojen parantaminen.
Arkisilla kohtaamisilla ja viestinnällä on suuri merkitys turvallisuuden tunteen syntymisessä. Viestintä on avainasemassa myös monissa kriisitilanteissa.
Majoitus- ravitsemus- ja ohjelmapalveluyritysten turvallisuusasioita edistämään on luotu kattava Matkailun turvallisuustyökalut -sivusto. Lapin Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin toteuttama sivusto kokoaa kattavan tietopaketin lakeihin, lupiin ja ilmoituksiin sekä myös työkaluja ja yritysesimerkkejä. Sivusto toimii omavalvonnan työkaluna ja on käytännönläheinen. Sivusto on myös englanniksi.
Turvallisuuden käsikirja Kompassi tarjoaa kattavasti turvallisuustietoa ja ohjeistusta etenkin kaupunkiympäristön matkailutoimijoille. Opas on tuotettu Helsingin kaupungin Matkailun turvallisuuden alueellinen johtaminen -hankkeessa. Tutustu Kompassi-oppaaseen. Kompassin rinnalle on luotu myös video.
Myös kestävää nostetta matkailuyrityksiin Etelä-Suomessa-hankkeessa on tuotettu matkailuturvallisuuden materiaaleja yritysten käyttöön. Tutustu lokikirja-digityökaluun turvallisuuden kehittämiseksi. Lokikirjasta on tuotettu lisäksi asiakkaalle lähetettävä versio suomeksi ja englanniksi.
Tukesin itsearviointityökalun avulla voi omatoimisesti arvioida turvallisuuden hallinnan nykytilaa. Arvioinnin avulla palveluntarjoaja voi selvittää omat vahvuutensa ja kehityskohteensa. Arviointia voidaan hyödyntää turvallisuuden jatkuvan parantamisen apuvälineenä.
Voit myös hyödyntää Tukesin turvallisuusasiakirjapohjaa. Turvallisuusasiakirja kokoaa yhteen palveluun liittyvät turvallisuusasiat ja auttaa palveluntarjoajaa turvallisuuden jatkuvassa parantamisessa. Turvallisuusasiakirja on pakollinen osalle palveluista, tutustu palvelulistaukseen ja apumateriaaleihin tarkemmin Tukesin sivuilla.
Visit Finland Akatemian yksi- ja kaksipäiväisissä koulutuksissa edistetään alueellista turvallisuustyötä sekä opastetaan yrityksiä varautumaan mahdollisiin ulkopuolisiin uhkiin. Koulutuksen tavoitteena on alueen turvallisuusverkoston kokoaminen, toimittajien sitoutuminen yhteiseen turvallisuustyöhön ja alueen turvallisuussuunnitelman laatiminen. Lue lisää Visit Finland Akatemian turvallisuuskoulutuksista.
Matkailualan turvallisuuspassi Matupa on päivän kestävä vapaaehtoinen turvallisuuskoulutus, joka antaa työntekijöille perustiedot matkailun turvallisuusasioista ja innostaa omien turvallisuustaitojen kehittämiseen. Matupan päätavoite on asiakasturvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen ja matkailutuotteen laadun parantaminen. Matkailualan turvallisuuspassikoulutuksen on suorittanut jo 15 000 henkeä.
Passikurssi sisältää luentoja, keskusteluja ja ryhmätöitä seuraavista aiheista:
Lue lisää Matupasta, avoimista kursseista ja Matupa-kouluttajista: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK