Kestävä kehitys ja tulevaisuuden trendit
Kulttuurimatkailussa kestävä kehitys kulkee käsikädessä tulevaisuuden trendien kanssa. Trendit heijastelevat eri kulttuurien toimintatapoja/tarpeita ja nämä toimintatavat/tarpeet taas ohjaavat kulttuuria laajassa mittakaavassa eri suuntiin. Trendit vaikuttavat suoraan siihen mitä kulttuuritoiminnan puitteissa tapahtuu ja antavat samalla viittauksen siitä mistä suuret massat ovat kiinnostuneet tulevaisuudessa. Ilman trendien hahmottamista kestävän kehityksen suuntaviivojen määrittäminen voi olla haastavaa tai jopa harhaanjohtavaa. Kulttuurimatkailun toimintatavat huomioon ottaen trendien tulkinta ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tehdyt tuotteet ovat avainasemassa tämän päivän ja tulevaisuuden markkinoilla. Yhtenä megatrendinä on väestön vaurastuminen ja tämä tarkoittaa kasvavia matkailijamääriä maailmalla. Väestön vaurastumisen myötä kulttuurimatkailun taloudellisen menestymisen mahdollisuudet kasvavat merkittävästi. Haasteena onkin hahmottaa, että millaisista kulttuurimatkailutuotteista nämä tulevaisuuden matkailijat ovat kiinnostuneita.
Kestävän kehityksen huomiointi omassa toiminnassa on tärkeää tämänpäivän matkailussa ja kulttuurimatkailussa. Kestävän kehityksen periaatteiden ymmärtäminen ja omaksuminen vaativat toimijoilta pitkäjänteistä suunnittelua ja konkreettisia toimenpiteitä asian eteen.
Lue lisää kestävästä matkailusta
Aiheesta on kirjoitettu paljon ja materiaalia on saatavilla runsaasti, mutta on oleellista hahmottaa mitkä ohjeet ja mallit ovat parhaita juuri oman toiminnan kannalta. Olemme listanneet alle muutamia kulttuurimatkailun näkökulmasta oleellisimpia asioita.
Seuraavassa poimintoja KESMA-hankkeen materiaaleista:
Kulttuurinen kestävyys
on kulttuurien säilyttämistä, ylläpitämistä ja kehittymistä sukupolvelta toiselle. Kulttuurinen kestävyys näkyy esim. vanhan rakennuskannan ennallistamisessa, palveluiden ja tuotteiden tarinallistamisessa sekä aitoudessa ja paikallisuudessa.
Ekologinen kestävyys
on toiminnan sovittamista tasapainoon luonnon kantokyvyn kanssa siten, etteivät luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemien toimivuus vaarannu. Ekologinen kestävyys näkyy esim. ympäristöystävällisessä rakentamisessa, uusiutuvan energian käytössä, jätteiden lajittelussa, kierrätyksessä, lähiruuan suosimisessa sekä sähkön ja veden säästämisessä.
Sosiaalinen kestävyys
on hyötyjen ja haittojen tasa-arvoista ja oikeudenmukaista jakautumista, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja saavutettavuutta. Sosiaalinen kestävyys näkyy esim. yrittäjän ja henkilöstön hyvinvointina, paikallisten työllistämisessä sekä alueen elinvoimaisuuden ylläpitämisenä.
Kulttuurimatkailun viitekehyksessä nämä arvot korostuvat entisestään. Tutkimukset osoittavat, että matkaillessa ostopäätöksiä tehdään enemmän ja enemmän kestävän kehityksen arvojen perusteella. Kulttuurimatkailussa nämä arvot korostuvat, koska kulttuurimatkailutuotteita kuluttavat ryhmät (esim Modernit humanistit) ovat hyvin valveutuneita kestävän kehityksen arvojen suhteen. Kestävään kehitykseen panostaminen on selkeä arvovalinta ja myös investointi tulevaisuutta varten. Koska nämä arvot vaikuttavat kulttuurimatkailun asiakaskohderyhmien ostokäyttäytymiseen, niiden esille tuominen esimerkiksi markkinoinnissa tai myynnissä on järkevää. Huomioina myös se, että aidoilla ja paikallisilla kulttuurimatkailutuotteilla edellä mainitut kestävän kehityksen arvot ovat jopa itsestäänselvyys tai ainakin niiden pitäisi olla.
Kulttuurinen kestävyys
Kulttuurista kestävyyttä ilmentäviä ominaisuuksia ovat muun muassa paikallisuus, aitous, perinteet ja historia.
Tunteella
Tiedolla
Pohdi ja valitse muutama asia tuotteellesi/toiminnallisesti kestävän kehityksen suuntaviivoiksi, toimenpiteiksi ja aikatauluksi niiden toteuttamiseen.
Tulevaisuuden, trendien ja megatrendien arviointi ja ymmärtäminen on vaativaa. Ensimmäisenä on hyvä käydä läpi mitä nämä termit tarkoittavat ja miten niistä saatua tietoa hyödynnetään.
TIIVISTELMÄ teoksesta: Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030 mennessä
Vuoteen 2030 mennessä matkailun kasvu jatkuu, mutta globalisoituvassa maailmassa kilpailu kiristyy. Aasian, erityisesti Kiinan, merkitys lähtöalueena nousee voimakkaasti. Kokeneet ja vaativat tulevaisuuden matkailijat haluavat rahoilleen vastinetta; he ostavat muuttuviin tarpeisiinsa yksilöllisesti räätälöityjä palveluja, jotka heijastavat heidän identiteettiään ja persoonaansa.
Omaksuessaan snacking-kulttuurin matkailijat haluavat kerätä paljon erilaisia kokemuksia yhden pitkän matkan sijaan. Samalla matkailijat kaipaavat uudenlaista yhteisöllisyyttä, johon liittyviä trendejä ovat muun muassa yleisöosallisuus (commune thinking) ja talkoistaminen (crowd-sourcing). Matkailijat muodostavat yhä useammin käsityksen tuotteista ja palveluista sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun perusteella.Työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyessä vapaa-ajasta tulee entistä ”vakavampaa”. Matkailijoihin kohdistuu paineita jatkuvasta uuden oppimisesta, itsensä kehittämisestä, äärimmäisten elämysten etsimisestä ja tarpeesta saavuttaa asioita. Siirryttäessä elämyskuluttamisesta merkityskuluttamiseen matkailijat etsivät kokemuksia, jolla on merkitys ja tarkoitus. Matkailijat janoavat yhä rikkaampia ja syvempiä – ja ennen kaikkea aitoja – kokemuksia; nousussa ovat esimerkiksi vapaaehtoismatkailu, sapattimatkat, luova matkailu (creative tourism) sekä henkiset ja hengelliset arvot. Eettiseen ja vastuulliseen matkailuun liittyviä trendejä ovat kohtuullistaminen, LOHAS ( lifestyles of health and sustainability), hidas matkailu (slow tourism), lähimatkailu ja ”koteloituminen” (cocooning).
Luksuksen kasvava kysyntä viittaa ennemmin oman sisäisen ajan rikastuttamiseen ja ajankäyttöön kuin materialismiin. Hyvinvointi- ja terveysmatkailun kysyntä lisääntyy väestön ikääntyessä ja hyvänolontunteesta nauttimisen merkityksen kasvaessa. Nousevan kulttuurimatkailun trendejä ovat muun muassa perinteisiin liittyvät arvot, paluu juurille (back to basics) ja heartspitality, joka viittaa tarpeeseen tuntea paikan ”pulssi” ja perehtyä paikalliseen elämäntapaan ja tekemiseen.
Luontomatkailussa on kysyntää esimerkiksi ”turvallisen vaaran” kokemiselle ja aidoille luontoelämyksille. Tulevaisuudessa matkailun rajat laajenevat, kun avaruusmatkat käynnistyvät ja ensimmäiset avaruushotellit avataan. Virtuaalimatkailu mahdollistaa lomien ”kokeilun” etukäteen tai jopa korvaa fyysiseen liikkumiseen perustuvaa matkailua
Laajemmassa mittakaavassa on hyvä tunnistaa tulevaisuuden megatrendit ja pohtia mikä vaikutus niillä on omaan toimintaa.
Megatrendit, trendit ja tulevaisuuden ennustaminen kulttuurimatkailussa
Tulevaisuuden tulkitseminen (megatrendit ja trendit) on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää millaisia kulttuurimatkailutuotteita ihmiset tulevat käyttämään, miksi he niitä käyttävä ja miten he niitä käyttävät. Vähimmäisvaatimuksena näiden tulkinnasta on se, että täytyy tiedostaa tämän päivän trendit ja megatrendit. Näitä tulkitsemalla voit päätellä mitä ihmiset haluavat juuri nyt ja välittömässä lähitulevaisuudessa. Mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan sitä epävarmemmin trendejä tai megatrendejä voidaan tulkita. Kulttuurimatkailun kannalta onkin siis järkevää pyrkiä tulkitsemaan nykyhetkeä ja lähitulevaisuutta, ja kehittää tuotteitaan suhteessa näihin. Trendien aallonharjalla ratsastavat tuotteet ovat juurikin niitä, jotka todennäköisimmin menestyvät kansainvälisillä markkinoilla.
Pohtikaa mitkä tulevaisuuden trendit vaikuttavat juuri teidän toimintaanne ja miten aioitte huomioida niiden vaikutuksen esimerkiksi tuotekehityksessä.