Vuonna 2023 Suomessa järjestettiin 529 kansainvälistä järjestökongressia. Määrä on suurempi kuin edellisvuonna, ja tulevat vuodet näyttävät valoisilta.
Finland Convention Bureaun keräämän tilaston mukaan Suomessa järjestettiin viime vuonna 529 kansainvälistä kongressia, joista 84 % järjestettiin fyysisenä tapahtumana. Hybriditapahtumien määrä on laskussa edellisistä vuosista, ja niitä oli noin 15 % kaikista kongresseista. Pelkästään virtuaalisena kansainvälisiä kongresseja järjestettiin enää hyvin vähän. Sekä järjestäjät että osallistujat uskovat kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten voimaan.
Helsingissä järjestettiin 202 kongressia. Tilaston toisen sijan jakavat Espoo ja Turku, joissa molemmissa järjestettiin viime vuoden aikana 57 kongressia. Tampereella tapahtumia tilastoitiin 52 ja Jyväskylässä 39. Vaasassa kongressien määrä oli 34, Oulussa 25 ja Lahdessa 16. Lähes kaikissa kaupungeissa järjestettiin enemmän kongresseja kuin vuonna 2022. Lahdessa kongressien määrä lähes tuplaantui.
Koko Suomen osalta osallistujia oli noin 12 500 enemmän kuin edellisenä vuonna: osallistujia tilastoitiin yhteensä 79 155.
Kongresseja järjestetään Suomessa ympäri vuoden. Kiireisin sesonki ajoittuu kesäkauteen; kesäkuu oli myös viime vuonna selvästi vilkkain kongressikuukausi. Seuraavaksi suosituimmat kuukaudet olivat touko-, syys- ja lokakuu. Hiljaisinta oli tammi- ja heinäkuussa. Osallistujamäärällä mitattuna vilkkain kuukausi viime vuonna oli toukokuu, jolloin Suomessa vieraili lähes 16 000 kongressiosallistujaa.
Eniten kongresseja järjestettiin luonnontieteiden ja matematiikan alalla. Muita merkittäviä sektoreita olivat yhteiskuntatieteet, historia ja turvallisuus. Osanottajamäärien mukaan suurimpia aloja olivat luonnontieteiden ja matematiikan lisäksi teknologia, tietotekniikka ja arkkitehtuuri.
Tärkein syy osallistua kongressiin on sen ohjelma ja sisältö. Lisäksi osallistujat haluavat esitellä omaa tutkimustaan ja verkostoitua. Virallisen kongressiohjelman lisäksi kongressivieraat nauttivat Suomessa paikallisista kokemuksista ja elämyksistä ja ovat halukkaita palaamaan Suomeen lomallaan. Lisäksi he vierailevat suomalaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä tapaavat paikallisia tutkijoita, tieteentekijöitä ja potentiaalisia uusia asiakkaita. Kongressit ovatkin hyvä keino markkinoida suomalaista osaamista ja houkutella osaajia. Ne myös mahdollistavat tieteen ja yrityselämän kohtaamisen.
Tänä vuonna Suomeen saapuu useita suuria kongresseja. Huhtikuussa Tampereella järjestettävään IRSPM-kongressiin (International Research Society for Public Management) odotetaan 1000 kongressivierasta. Kesäkuu on vilkas kaikkialla Suomessa, kun Espoossa järjestetään 700 osallistujan ISPS-konferenssi (The International Society for Psychological and Social Approaches to Psychosis) ja Turun Logomossa 1300 osallistujan The 23rd Nordic Congress of General Practice. Samoin kesäkuussa Oulu toivottaa tervetulleeksi 1000 kongressivierasta The Scandinavian Society of Anaesthesiology and Intensive Care Medicine -kongressiin ja Helsinkiin saapuu jättimäinen, 6000 osallistujan Congress of the European Academy of Neurology. Elokuussa Kuopiossa järjestetään yli 900 osallistujan Nordic Congress of Ophthalmology.
Kiinnostus Suomea kohtaan on korkealla ja tulevat vuoden näyttävät valoisilta. Vuosille 2024-2028 on jo vahvistunut yli 150 kansainvälistä järjestökongressia ja niihin odotetaan noin 63 000 osallistujaa. Kaikki julkaisuvapaat kongressit on listattu FCB:n kongressikalenteriin.
Suomeen perustettiin ensimmäinen kongressimarkkinointiin keskittyvä organisaatio vuonna 1974, joten tänä vuonna juhlistetaan FCB:n 50-vuotista taivalta kansainvälisten kongressien ja yritystapahtumien parissa. Suomen maine menestyksekkäänä kongressimaana perustuu paitsi paikallisten kongressijärjestäjien sinnikkyyteen ja ahkeruuteen, myös kattavaan tilastointiin. FCB ja sen edeltäjät ovat tilastoineet Suomessa järjestettäviä kansainvälisiä kongresseja jo 1970-luvulta lähtien.
Katso tarkemmin: Kansainväliset kongressit Suomessa 2023